Näkymä Öljymäeltä on vaikuttava, sillä sieltä voi nähdä muurien sisään tiiviisti rakennetun Jerusalemin kaupungin. Tämä maisema, ei pelkästään kohti Pyhää kaupunkia ja sen ympäristöä, mutta myös aluetta ympäröivään luontoon, auttaa ymmärtämään kuinka Jerusalem sai yhden ensimmäisistä nimistään, Zionin (2. Sam. 5:7), joka tarkoittaa aavikkoa.

Tällä vuorenhuipulla Jeesus antoi Öljymäen saarnan Matteuksen (24), Markuksen (13) ja Luukaksen (21) kuvaamalla tavalla. Kun Jeesus tuli Jerusalemiin, Hän vietti yönsä usein juuri täällä. 

Palmusunnuntain kävely seuraa perinteistä reittiä, jonka Jeesus ratsasti aasilla (Sakarjan kirja 9:9) hänen saapuessaan Pyhään kaupunkiin (Joh. 12:13-15). Juhlasaattueen reitillä on pysähdys hiljaisessa Dominus Flevitin kappelissa, jossa Jeesus itki Jerusalemin puolesta (Luuk. 19:41).

Kun kuljet reittiä eteenpäin, ohitat vanhan juutalaisen hautausmaan, jossa vainajat odottavat ylösnousemusta sillä hetkellä, kun Messias tulee Öljymäelle (Sakarjan kirja 14:4). Tämän paikan tärkeys on siinä, että se on paitsi maantieteellinen yhteys aavikon ja vehreiden Jerusalemin kukkuloiden välillä, myös hengellinen yhteyspaikka elävän ja kuolleen sekä taivaan ja maan välillä.

Kristinuskon varhaisina aikoina monet munkit tulivat Öljyvuorelle etsimään sen korkeuksista yksityisyyttä ja paikkaa, jossa he saattoivat syventää ymmärtämystään kirjoitusten totuuksista.
Palmusunnuntain kävely kulminoituu Getsemanen puistoon, joka on yksi kristillisen reitin dramaattisimmista paikoista. Tämä ja Jerusalemin muut kohteet, kuten Jeesuksen opettaman rukouksen mukaan nimetty Pater Noster (Isä meidän)-kirkko (Matt. 6:9-13), Ylösnousemuskirkko, Ylösnousemuksen torni, kreikkalaisortodoksinen Viri Galilaein kirkko (Ap.t. 1:11), tuovat nähtäväksi raamatullisia todellisuuksia, jotka tekevät tästä vierailusta unohtumattoman hengellisen kohokohdan.